Kuntalain yhtenä kantavana periaatteena on kunnallishallinnon perustuminen kunnan asukkaiden itsehallintoon. Tärkeimmät päätökset tehdään kuntalaisten valitsemassa toimielimessä eli kunnanvaltuustossa. Periaate korostaa myös kunnan vastuuta kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamisessa.

Valtuuston on huolehdittava, että kuntalaisilla ja kunnan palvelujen asiakkailla on mahdollisuus osallistua kunnan toimintaan. Kuntalain 27 § esittää suosituksia osallistumisen ja vaikuttamisen edistämiseksi.

Kunnan eri toimielimiin voidaan valita palvelujen käyttäjien edustajia
Kunnan eri osa-alueille voidaan järjestää omaa hallintoa
Kunnan asioista tiedotetaan ja järjestetään kuulemistilaisuuksia
Kuntalaisten mielipiteitä asioista selvitetään ennen päätöksentekoa
Yhteistyömahdollisuuksien luominen kunnan ja asukkaiden välille. Esimerkiksi palveluiden tuottaminen ja myyminen kunnalle tai vapaaehtoistyö
Asukkaiden oma-aloitteisuuden tukeminen
Järjestetään tarvittaessa kunnallisia kansanäänestyksiä

Kuntalaisten vaikutuskanavat

1. Palaute

Palaute voi koskea mitä tahansa kaupungin toimintaa. Vastaukset menevät kirjaamoon, josta ne ohjataan vastauksen antajalle. Palautteen antajalle pyritään vastaamaan mahdollisimmin pian, viimeistään kuitenkin neljän viikon kuluessa palautteen jättämisestä.

2. Äänioikeus kunnallisvaaleissa

Äänioikeus on kaikilla niillä kuntalaisilla, jotka täyttävät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Kuntalaki 26 §

3.Kunnallinen kansanäänestys

Kunnallisessa kansanäänestyksessä noudatetaan samoja perusteita kuin kunnallisvaalien äänioikeuden muodostumisessa. Kansanäänestyksiä voidaan suorittaa koskemaan vain jotakin kunnan osaa, jolloin äänioikeus on vain henkilöillä, jotka asuvat kyseisessä osaa kuntaa.
Kuntalaki 26 §

Valtuusto päättää, jos jostakin asiasta aiotaan järjestää kansanäänestys. Valtuuston päätöksestä järjestää kansanäänestys ei voi valittaa, mutta valtuuston päätöksestä jättää kansanäänestys toteuttamatta voi tehdä kunnallisvalituksen (kts. kohta 8), jos

tehty päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä
valtuusto on ylittänyt toimivaltansa
päätös on muuten lainvastainen.
Kuntalaki 90,2 §

Kansanäänestyksen tulos ei ole sitova, vaan neuvoa antava. Äänestys voidaan toteuttaa kunnalle kuuluvasta asiassa sekä asiassa, jossa kunta on mukana vain lausunnonantajana. Esimerkkinä jälkimmäisestä on erilaiset tiehankkeet, joissa on monta osapuolta.
Kuntalaki 30 §

4. Aloiteoikeus

Jokaisella kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita. Aloite voi koskea kaikkea kunnan toimintaa, pitäen sisällään myös sellaiset palvelut ja yhteistoiminnot, joissa kunta toimii vain järjestäjänä, eikä palveluntuottajana. Kunnan on ohjattava tehty aloite sille taholle, jolle se on osoitettu. Asian käsittelijänä siis toimii se taho, jonka toimialaan aloitteen sisältämä asia kuuluu. Aloitteen tekijällä on oikeus saada tieto aloitteen johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Varsinaista määräaikaa ei kunnalle ole asetettu, mutta hyvä hallintotapa edellyttää toimintaa ilman aiheetonta viivytystä.

Jos aloitteen takana on vähintään kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista ja asia kuuluu kunnan valtuuston vastuulle, niin aloitteen tekijöillä on mahdollisuus saada asia valtuuston käsittelyyn viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Kuntalaki 28 §

Kansanäänestysaloitteen tekemiseen vaaditaan vähintään 5 prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista. Kansanäänestysaloite on käsiteltävä viipymättä. Aloitteesta on käytävä selville äänestettävä asia yksilöitynä sekä aloitteentekijöiden omakätisten allekirjoitusten lisäksi ammatti tai toimi ja osoite. Kuntalaki 31 §

5.Tiedottaminen

Kunnan on tiedotettava asukkailleen

1.kunnassa vireillä olevista asioista

2.suunnitelmista

3.asioiden käsittelystä

4.päätöksistä

5.päätösten vaikutuksista

Tiedottamisessa korostuu kokonaisvaltaisuus. Asioista on tiedotettava kuntalaisille mahdollisimman laajasti ja kattavasti asioiden käsittelyn kaikissa vaiheissa. Toisaalta on myös tiedotettava kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa tai antaa palautetta kyseisessä asiassa. Tiedottamisen laajuus ja tavat ovat kunnan omassa harkinnassa. Kuntalaki 29 §

6.Katsaukset

Katsauksella tarkoitetaan yleensä kunnan tekemää selvitystä esimerkiksi jostakin vireillä olevasta asiasta tai lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevasta asiasta. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) velvoittaa kunnan laatimaan vähintään kerran vuodessa katsauksen kunnan kaava-asioista kunnassa ja maakunnan liitossa
Kuntalaki 29 §

7.Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on ensimmäinen muutoksenhakukeino kunnanhallituksen ja lautakuntien, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten tekemiin päätöksiin. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti tietyssä määräajassa. Oikaisuvaatimuksesta on ilmettävä perustelu asialle sekä se, miten päätöstä halutaan oikaista. Oikaisuvaatimuksen tekoon on oikeus päätöksen asianosaisella eli niillä henkilöillä, joita asia koskee sekä kunnan jäsenillä. Oikaisuvaatimus voi perustua päätöksen laillisuuteen tai tarkoituksenmukaisuuteen. Kunnanhallitukselle ja lautakunnille osoitetut oikaisuvaatimukset käsittelee kyseiset tahot itse, mutta niiden alaisten viranomaisten tekemistä päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset käsittelee kyseisten tahojen ylemmät toimielimet eli hallitus ja lautakunnat. Muutoksenhakijan tulee myös muistaa, että muutoksenhakija voi joutua maksamaan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä oikeudenkäyntimaksua, jotta vältyttäisiin ns. kiusantekovalituksilta. Kuntalaki 89-96 §

Lisätietoja ja yhteystiedot: kaupunginsihteeri Hannu Nikkilä, p. 03 5213 4010 tai kaupunginlakimies Tapani Koivu, p. 03 5213 4011

8. Kunnallisvalitus

Kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen tai kuntalainen valtuuston tekemästä päätöksestä. Kunnanhallituksen ja lautakuntien päätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen vain oikaisuvaatimuksen tehnyt taho ja vasta oikaisuvaatimuskäsittelyn jälkeen. Kunnallisvalituksen perusteet:

tehty päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
tehty päätös on lainvastainen

Kunnallisvalitus tehdään hallinto-oikeudelle määräajassa. Kuntalaki 89-96 §

Lisätietoja ja yhteystiedot: kaupunginsihteeri Hannu Nikkilä, p. 03 5213 4010 tai kaupunginlakimies Tapani Koivu, p. 03 5213 4011

Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvaatimuksen suhteen päätöksen kohteelle on aina tehdyn päätöksen lisäksi annettava oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen tekoon ohjeet tai perustelu muutoksenhakukiellosta.

9. Kokousten julkisuus

Valtuuston kokoukset ovat yleensä aina julkisia. Suljettujen ovien takana käsitellään niitä asioita, jotka ovat laissa säädetty salassa pidettäviksi tai, jos valtuusto katsoo jonkun muun painavan syyn niin vaativan. Muiden toimielinten kuten kaupungin hallituksen tai lautakuntien kokoukset ovat yleensä suljettuja, mutta kuntalain 57 § mukaan he voivat itse päättää kokousten toteuttamisesta julkisina elleivät salassapitosäännökset sitä estä. Kuntalaki 57 §

10. Muu osallistuminen

Asioita ja huolenaiheita voi kertoa myös suoraan luottamusmiehille, virkamiehille tai puolueiden jäsenille. He mielellään kuulevat kuntalaisten mielipiteitä eri asioista ja vievät viestiä eteenpäin.